Kekrinä yksikahdeksankahdeksanyksi
oli tullut
päätetyksi,
että kirjasto
on Keiteleellä avoinna aina
kuukauden
ekana sunnuntaina.
Kirjakaapit
on papin asunnossa
ja pappi
kirjastoa hoitamassa.
Kun kansakoulu
rakentui uudeksi,
vaihtui opettaja
hoitajaksi.
Kannatusyhdistys
perustettiin,
kansakouluille
kirjastot pykättiin.
Kirjastoauto
ajeli kyliä vuosia,
aika kuitenkin
muokkasi kuosia.
Kävijät
väheni – koulut suljettiin,
keskustaan ukit,
mummot kuskattiin.
Lopulta
sitten kävi niin,
että
kirjastoautokin lopetettiin.
Uusi kirjastotalo
oli rakennettu
sinne
nykytekniikka valjastettu.
Kirjastonjohtaja
taloa johti
uusia
moderneja aikoja kohti.
Kaksi
kirjastovirkailijaa, ammattilaista,
hoiti
tehtävää hyvinkin monenlaista.
Onneksi on meillä
Rutakko
tuo
Ylä-Savon oiva verkko.
Kulkee seutulainakuljetukset
kelillä kuin kelillä
ja Nilakassa
chatti hoidetaan yhteispelillä
Ake-talo
Kuopiossa tekee hyvää työtä
siten meillä
kehityskin kulkee aina myötä.
Vaihtui
vuosituhat - koitti aika toinen
tuli
kulttuuri lisäksi kirjastotoimen.
Hoituu
kotiseutuarkisto, museokin,
ohessa näyttelyjen,
tapahtumien.
Talligalleriassa
kulttuurista nautitaan.
Liikuntavälineitä
lainataan
sekä työssäoppijoita
ohjataan.
Kun
kirjastokorttia vilauttaa,
niin
omatoimikirjasto aukeaa.
On
käytössäsi mankeli
sekä
ompelukone ja pleikkari.
Jos sä
tahdot pelata,
voit monet
pelit testata.
On kantele
kaunissointinen,
ukulelet ja
kitara akustinen.
Ota haltuun
kirja, lehti perinteinen -
tai
vaihteeksi media sähköinen.
Satutunti,
lukupiiri, luento vai konsertti?
Ehkä tahdot
virkata, kenties sukat neuloa?
Tapahtumista
voit itsellesi sopivan vain seuloa.
Nyt on digi
ja virtuaali suojassa kirjaston seinien.
Silti
kätköissä kirjankansien ovat tarinat pienen ihmisen.
Kirjastossa
kohdataan ja kuulumiset vaihdetaan
- -
hymyillään
kun tavataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti