Koronakevät

Vaihtuvat hetket,

vaihtuvat mietteet,

elämän värit,

valot ja varjot.

Tuntematon tie

matkaamme vie.

Taivalletaan yhdessä

haasteita kohti

Viisaammat meitä

kulkua johti.

Olethan mukana

- kukistetaan korona!

Talvilomatouhuiluja mummolassa

 

Koitti talviloma ja neljä lastenlasta saapui ukin ja mummon 

sekä mummoison iloksi. 

Lumileikit ovat aina inspiroivia! 

Lunta on lauhasta

talvesta huolimatta kerääntynyt

vanhan navetan kupeelle ja

ukki on kasannut pulkkamäenkin talon viereen.

Luolasto lapioitiin porukalla hetkessä ja

ukki varoitteli, ettei kovin syvälle kannata kaivaa,

kun Kiinassakin on se Korona-virus!

Kun mummo poistui hetkeksi puhelimeen,

niin luovat lapset keksivät uusia juttuja.

Maitopurkeissa ja muovipusseissa voi

jäädyttää erivärisiä osasia taideteoksiin,

joita rakenneltiin lähimetsässä sijaitseviin

salamajoihin tai pihapiirin lumirakennelmiin!

 

Taikataikinasta muovailtiin uskomattomia teoksia.

Kuivatettiin ne uunissa ja sitten maalattiin vesiväreillä.

Luovuutta harjoitettiin myös esiintymisten muodossa.

Balettitanssia, telinevoimistelua ja parkouria

yhdistettyinä oli erään illan ohjelmassa

takkahuoneen esiintymistilassa.

Biljardi ja jääkiekkopeli olivat ahkerassa käytössä ja

pelivuorolista ilmestyi oitis eteisen seinälle.

 

Kun oli monta päivää yhteistä aikaa, niin jokainen sai

valita yhdelle päivälle mieliruokansa.

Aamupuurosuosikki oli mannapuuro marjoilla ja

sitä piti syödä vielä illallakin – niin maistuvaa se oli.

Muut valinnat olivat riisipuuro, nakkikeitto, tortillat ja pitsa.

Kaksi viimeistä ruokalajia oli eri täytteillä ja jokainen sai

täyttää pellillisen pitsaa ihan itse mielitäytteillään.

Kylläpä ne olivatkin hyviä!

 Kun ollaan lomalla, niin pitihän myös herkutella:

vohveleita, köyhiä ritareita ja jätskiä.

Ja kun leffoja katsottiin, niin siihen tuokioon kuului tikkari.

Se on ihan mummolajuttu.

Lukutuokioita pidettiin yhdessä joka päivä ja ilta.

Kaikki vain poikittain vieretysten mummon ja ukin sängylle ja 

mummo, ukki tai joku lapsista luki. 

Monta tarinaa luettiin ja opittiin uusia asioita.

Sellainen oli lomaviikko mummolassa

- ja olipa meillä kivaa!

Aittojoen rannalla

Siinä minä seisoin ihaillen ja ihmetellen keväisen Aittojoen 
rannalla metsän keskellä risukkoisen polun päässä.

Katselin, kuinka ikuisesti toistuva liike pulputti, pyöritti vettä 
ja kuinka se virtasi Ylimmäisestä lähteneenä 
metsän uumeniin kohti Nilakka-järveä.

Toisella puolen jokea ei näkynyt enää lapsuuden aikaista 
polkua Louhula-nimiseen taloon, eikä Uudiskankaan 
niittyäkään enää puiden keskeltä erottanut.

Me vanhenemme ja vaikka luonto ympärillämme muuttuu,

uskomme sen olevan silti ikuinen.