Tänään sen jotenkin oivalsi, että syksy alkaa olla ohi ja tulee talvi. Pohjoisen sukulaiset kertoivat jo sataneen lunta ja säätiedoista voi nähdä, että pakkasen puollellahan ne lämpötilatkin siellä ovat joka aamu. Minä aamuna tahansa täälläkin lähdetään jäisen tien kulkijoiksi ja opetellaan ajelemaan talvikelillä. Yllättääkö talvi tänä syksynä autoilijat jää nähtäväksi.
Keskiviikkona seiskaseiskaa rekan perässä ajellessa rekan editse juoksi kauriin vasa. Se oli sykähdyttävä näky ja ilo pulpahti rinnassa, kun tajusin, että sen elämä oli vain muutamasta sekunnista kiinni, mutta onnekseen se ehti turvaan ainakin tällä kertaa rusentumatta rekan alle.
Työrintamalla tuntuu aina riittävän runsaasti tekemistä. Valojen viikko monine tapahtumineen on tältä syksyltä ohi. Jokaiseen tilaisuuteen riitti onneksi ihmisiä, vaikka kaikkiin olisi enemmänkin mahtunut. Osa ihmisistä ei tuntunut tietävän mitään koko Valojen viikosta, osa on niin kiireisiä monien ohjelmoitujen menojensa kanssa, että eivät ehdi mukaan ja osa ei haluakaan osallistua mihinkään.
Sen ymmärtää, että tekemistä on monilla paljon, työ ja perhe vaativat osansa ja kiireisenä sekä väsyneenä ei enää jaksakaan lähteä mihinkään. Sitä vain ei tahdo ymmärtää, kun sanotaan, että ei tiennyt, ei ole ilmoitettu, yms. Tiedotusta koetetaan ylläpitää kaikin mahdollisin keinoin: kunnan nettisivuilla, paikallislehdessä, muissa alueella ilmestyvissä lehdissä, radiossa, facebookissa ja tolppailmoituksilla. Niin se vain silti on, että nykyihminen ei näe, kuule, lue eikä varsinkaan omaksu saamaansa tietoa - jos ei sitä halua.
Satupäivää vietettiin viikkoa muuta maata aiemmin, mutta sadun lumoa oli ilmassa jälleen. Varsinkin pienten innostuneet ilmeet antavat toimijoille intoa ja voimaa tehdä näitä töitä aina uudelleen ja uudelleen.
Lauantaina koettiin aivan huikeita hetkiä kirjakaupassa ja kirjastossa, jolloin yhdeksän kirjailijaa ja joukko muita taiteilijoita esiintyi yhdessä ja erikseen. Kerrassaan ainutlaatuista meidän kunnassamme on saada kerralla näin monta ammattilaista paikan päälle kuultavaksi, nähtäväksi ja koettavaksi. Läsnäolijat olivat aivan "liekeissä". Jotenkin jäi vain vähän halju olo, että miksihän enempää kuulijakuntaa ei saapunut paikalle. Epäonnistuttiinko taas informoinnissa.
Ei ehkä kuitenkaan kannattaisi masentua, sillä joka kerta on tavoitettu ainakin joitakin ihmisiä ja heille tilaisuudet ovat antaneet sitä jotakin, joka toivottavasti kantaa tässä arjessa, erilaisissa elämän tilanteissa.
Vielä on myös tulossa monta upeaa juttua, kuten Kuopion kaupunginteatterin Rakkaudesta lauluun -konsertti marraskuussa ja Sibelius lukion Joulushow joulukuun alussa. Näitä odotellessa luetaan syksyn uutuuskirjoja - tai klassikoita - ja katsellaan leffoja tai laitetaan musiikkia soimaan ja nautitaan!
Kulttuuripitoista ja voimauttavaa syksyä toivottaa kaikille Sormulan mummo