Sormulan mummon tarinointia elämästä Keiteleellä ja vähän siellä sun täällä
Nuotion tuli hiipuu
Ilta hämärtyy
Pimenee yöksi
Palaavat menneiden vuosien
Lapsuusmuistot
Pihapiirissä
Joka häipyy hiljalleen
Maastoutuu
Katoaa
Niin kuin aikanaan
Jokainen meistä
Vuorollaan
Katoavat maalliset jäljet.
Aina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti