Superverisusikuu

Mystinen kuutamoyö
niin oudon tunteen lyö.
Vanha riihi hiljaa
ei enää oota viljaa,
vaan nurkassa nyt sen
palelee hiiri pienoinen.
On mykät pihan puutkin,
ja pienten lintuin suutkin
on yöksi vaienneet.
Superverisusikuu
aamulla pimenee,
mut horisontin taakse
sen vaiheet pakenee.