keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Mummo meditoimassa


Mummo kävi tapaamassa oman alansa ihmisiä työmatkalla kaupungissa. Päivän ohjelma oli kovastikin asiapitoinen, mutta ennen päiväkahvia meille tarjottiin mielenkiintoinen rumpumeditaatiotuokio. Seuraavassa mummon tunnelmia ihan tajunnanvirtana. Kokemus sinänsä oli hyvä, mutta ei tainnut mummo olla tällaiselle kokemukselle ihan vastaanottavaisimmillaan.


Ai tällainen huone istutaan siis piiriin näille tuoleille ei sitten ole mitään pehmeämpää tai vaikka jumppamattoja ja tuossa lattialla kaksi pyöreää rumpua nahkaa minkähän eläimen nahka lienee ja lieköhän itse tehnyt tuo ohjaaja on kyllä niin pirtsakka ja nuori ja mitenhän tämä nyt menee ja osaankohan minä olla sillä lailla oikein ja käyttäytyä etten nolaisi itseäni ja siinä samalla meidän perhettä ja kuntaa ja ylä-savoa ja kyllä sitten nolottaisi ai pitää kuunnella nyt ja rumpua vain  ja keskittyä siihen rummutukseen että ei muita häiriöääniä kaupungilta kuten ambulanssia ja ovien pauketta ja muuta joo sitten istutaan hiljaa ja kun rummuttaja aloittaa niin sitten silmät kiinni ja kuunnellaan ohjeita ja etsitään sellainen oma voimapaikka joka on meillä kaikilla jossain ja vaikkei olisikaan niin se silti on ja löytyy kun vain kuuntelee rumpua ja sitten vain varpaat alkaa lämmetä onko nyt hyvä istua voi vielä korjata asentoa  mutta kun ja jos takapuoli kovalla tuolilla alkaa puutua tai vaikka vetää jalasta suonta niin miten minä sitten nilkatkin lämpenee ja rentoutuu ja rentous nousee polviin ja nyt minä lähestyn jo sitä voimapaikkaani tai olisiko se sittenkin tuolla tai se toinen ja rentous jatkaa lantioon kauhea paikka jos rentoutuu niin että paukahtaa ja sitten istumalihakset rentoutuu ja alaselkä lämpiää ja tuntuu raukealta kuinka jonkun maha mouruaa  ja sitten sormet ja ranteissa tuntuu rentous pum pum pum  ja olkapäät ja  pumpumpum uuaaa uuuaaa no niin nyt se ammbulanssi lähtee tai menee kellähän lie hätä pitääköhän nuo kaikki toiset silmiä kiinni en kyllä uskalla katsoa kun se ohjaaja kumminkin huomaa että minä en ole löytänyt vielä sitä voimapaikkaa kuinka noloa tai en osaa pysyä siellä kun pitää olla niin tarkkana ja onkohan tämä nyt uskonnollista vai pakanallista vai mitähän tämä on ja rentouus siiirtyy niiskaan ja olo on rauuukeaa ja pää painuu ja hengitys syvenee ja nyt siellä joku huokuu tosi raskaasti jokohan se nukkuu vai onkohan sillä hyvä voimapaikka pumpumpum miksi minä en nyt pysy siellä minun voimapaikassa kun se on kuitenkin tämä entäs jos vaikka alkaa rentoutua niin että tippuu tuolilta en kyllä ala kuinka nautinnollista onkaan ja kauankohan tätä vielä kestää ja minä arvasin että tällä tuolilla minun takapuoli alkaa puutua kun se tuo alaselkä ei kestä istua pitkään paikoillaan ja pumpum pumpum pum ja PUMPUMPUM  kylläpä nyt ääni kovenee ja mitenhän tämä nyt menee ja onkohan kaikki vielä täällä kun on niin hiljaista muuten ja pitääkö ne silmiä kiinni ja entäs jos ne vain katsoo kun minä tässä istun ja roikotan oudosti päätä ja käsiä ja olenkohan minä nyt tässä rento vai olenkohan minä kohta ollenkaan pum   pum   pum   pum      pum  vieläköhän kauan jatketaan ja en minä taida osata vai enkö minä uskalla vain olla ja mitenhän nuo muut PUM pum pum    pum  pum no niin sitten voitte avata silmät jes jes kun rummutus loppuu ai vasta sitten no suljetaan ja avataan kohta joo oli rentouttavaa ja löytyi voimapaikka.
Kiitos! Oli hieno juttu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti