Olipa kerran vanha hopeapaju, joka oli jo vaaraksi terassille.
Sopivan etelätuulen aikaan se sai kokea uuden tulemisen.
Pitkä kanto jäi paikoilleen mahdollisia tulevia aikoja varten ja
pätkä runko-osaa pääsi aivan uuteen rooliin.
Siitä tuli oiva teline kausivaloille ja siihen keittiön ikkunan
alle se seisahtui kantamaan ylpeänä pieniä lyhtyjä ja
valaisemaan pihapiirin tummia iltoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti