maanantai 17. lokakuuta 2016

Lokakuun aamussa



Usva on asettunut maisemaan levollisen rauhoittavana.

Auto nielee asvalttia. Ohi kiitää keskiviivan mittarimato.

Kosteus kurkkii avatuista ovista.
 Syksyinen koleus hiipii huoneisiin. 

Talojen piipuista nousee savu. 
Aamuiset herääjät laittavat uuneja lämpiämään.

Vastaantulijat kiirehtivät töihin. 
Autojen valokeilat sukeltavat sumusta.

Tehtaiden portit odottavat tulijoita 
tienaamaan päivittäistä leipäänsä.

Linnut lehahtevat puiden oksilla. 
Maisema lepää harmaana.

Kaiken keskellä kellanhohtava lehtikuusi 
kuin keski-ikäinen hehkeä nainen.



Auto nielee asvalttia ja jossain 
matkaajan sielun syvyyksissä
soivat Aleppon kellot.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti