Hilijallensa ja hilijallensa
lunta sateloo.
Hilijallensa ja hilijallensa
kola mateloo
eissä huonon työntäjän.
Hikkee pukkoo
eikä sukkoo
tarvii lisätä.
Olokaan koskoo
muttei loskoo
passoes paljo pihhaan piästee.
Oespa ihan tyhmee siästee
kolan käöttöö rajottoo
ja sitte mummoo pajottoo
ku liukastuu ja
ihteesä telloo
eikä sitten jalat pelloo.
Hilijallensa ja hilijallensa
lissee sateloo.
Hilijallensa ja hilijallensa
mummo pakenoo
tupapuoleen
kahvia suoleen nappoomaan
-
saonan laoteille
makkoomaan.
Talven iloja :)
VastaaPoistaOlipa hauska runo ja taas niin mukavasti kirjoitettu. Ihan tuli hyvä mieli, vaikka mummolla olikii ollu rankka ruppeema. :)