Haikeana katson
hangelle jääneitä pieniä jalanjälkiä
pöydän kulmalle unohtunutta autoa
sängyn päällä lojuvia kirjoja
ja kuulen korvissani
mummo tule jo
ukki keitetäänkö kahvit
mummo katso
ukki mennäänkö.
Miten olenkaan kiitollinen
saadessani jakaa
palan elämää
kasvun ihmettä
vilpitöntä rakkautta
heidän
kanssaan.
