Joulunajan elementtitalo

Sormulan mummo päätti koota elementtitalon. Vieläpä ruotsalaisen. Sellaisen, joka sopii myös pienelle allergiselle miehelle. Ensin hän joutui tietysti tekemään pohjarakenteen. Kovasti mummo yritti onnistua, että mummolaan saapuvat pienet apurit voivat huolehtia talon ulkoisesta olemuksesta.

Ehei, ei se ole Älvsbyhys vaan onneksi on Annas pepperkakshus!

 

Mummo teki pohjarakenteen ja ukki auttoi elementtien pystytyksessä. Se olikin tarkkaa hommaa! Sitten ukki ja mummo jättivät talon saumaukset kovettumaan yön yli ja odottamaan pieniä näppäriä apureita. 

Ja siinäpä talo nyt on! Luovasti ja modernisti toteutettu. Sosiaalinen mediakin oli kovasti innoissaan tästä uudentyyppisestä rakennustyylistä. Odotettiin tupaantuliaisia ja oltiin jopa valmiita tähän muuttamaan.

Omistajat toimivat talon suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla uuden vuoden koittaessa.

Missä on perheenpään puhelin?

Aamuisin on yleensä kiire. Töihin lähtiessä meistä kumpainenkin ottaa omat tarvittavat tavaransa, kuten puhelimet ja avaimet nyt ainakin.

Perheenpään puhelinta ei vain aamulla löytynyt. Otin siihen puhelun ja jossain tuntui pärisevän, kaiketi vasemmalla. Etsittiin, mutta ei löytynyt. Soitin uudelleen ja pärinä kuului, meni vastaajaan, etsittiin, mutta ei vain löytynyt. Soitin aina vain ja ehdittiin siinä jo sänkykin purkaa, jopa kahteen kertaan, jos sinne olisi taskusta pudonnut, mutta ei löydy. Ja aina pärinä kuului jostain ikään kuin vasemmalta. Sitten väitin, että kun puoliso kävi autotallissa, niin sinne on tippunut. Ei voi kuulemma seinän takaa kuulua. Sitten sanoin sen kuuluvan patiolta, jos on lumia siellä työnnellyt. No ei ole aamulla työnnellyt. Eikä varsinkaan patiolla, eikä se sieltäkään voi kuulua.

Lopulta mystiseltä tuntuvan ongelman ratkaisi puhelimen omistaja. Käveli viereeni ja sanoi puhelimensa olevan minun liivini taskussa. No siellähän se! Eikä edes tuo iso liivintasku hälyttänyt! Ei niin, kun oli omistajalta unohtunut puhelin äänettömälle ja vain se tärinä vähän ärisi – siellä vasemmalla!

En minä tahallaan!

Ehdittiin vielä ajoissa töihinkin, mutta harvinaisen huvittuneessa mielentilassa!

Mummolla on iso peppu

Tapahtui uudenvuodenpäivänä 2017 Sormulan mummolassa.

Olin pukemassa vaatehuoneessamme ja noin neljä ja puolivuotias lapsenlapseni seurasi tarkasti toimiani. Sanoin hänelle, että kappas, kun farkkujen sauma on ratkennut ja arvelin, että taitaa mummo olla liian lihava. Tyttönen tuumasi, että kyllä sinulla mummo on melko iso peppu. Totesin, että mummon pitäisi varmaan laihduttaa. Pieni nainen kysyi, kuinka se laihduttaminen tapahtuu. Vastasin, että syömällä terveellisesti ja vähemmän, liikkumalla ja jumppaamalla. Tyttönen pyörähti ympäri ja lähti kävelemään. Mennessään tokaisi, että liian paljon tehtävää yhdelle iltapäivälle! Minä pidättelin naurua ja arvelin hänelle, että näin se on.

Kuinka oikeassa pieni nainen olikaan – on siinä - hurjan paljon tehtävää!