Katson lasta
ruokapöytämme päässä.
Syöttötuolissa pieni mies.
Ojentuva käsi ja tiukka äännähdys.
Ei sanoja
vain vaativa pyyntö,
jota en heti osaa tulkita.
Sitten oivallan:
Leipää!
Voita päälle!
Kasvoillaan onnellinen ilme
suu täynnä
isomummon tekemää leipää.
Maistellen nautiskellen
leivänpala pienenee
- loppuu.
Uusi kädenojennus
ja uusi viipale.
On se ilo.
Ihana nautinto.
Pienen miehen hyvä hetki.
- Ja minun.
