Tämä runouden ilottelu sai alkunsa Topiaksen FB-päivityksestä hiihtoladun
varrelta. Julkaisen tekstin Topiaksen luvalla. Topias on yksi Suomen tämän
hetken nuoria hiihtäjälupauksia. Tekstien perässä TT=Topias Tyni ja ST=Sirpa
Tyni
Nyt
seuraa moderniin runomuotoon taivutettu lyhyt ja ytimekäs tunteiden tulkinta
lavunvarresta:
Minua
väsyTTää, ja se on mahtavaa. (TT)
Suksi ja sauvo - älä suruja hauvo! (Vanha
runomitta) (ST)
Suksija suksii,
talvi tekee tuloaan,
ruoka on hyvvää. (Haiku) (TT)
Suksija syksystä suksii,
Siksi sikisee syksystä suksee.
Saksipa suksikin sik-sakkia,
Saksijan saksiessa syksyksi sukkia.
Sikseen sakkasikin saksesi,
Suksiva sukusihan suksi saksaksi.
Saksaksi suksi siksi ski. (TT)
Hurja hiihtäjä sanoja suoltaa,
Lakkia vuottaa, suksia huoltaa
Öitänsä valvoo -
Mut ketä hän palvoo? (ST)
Palvo poika paljoakaan,
seuraa ei suin päin satuja.
Ihailevi innokkaita,
työnsä tavat taitavia.
Kaikki kunnia kaverill',
jok' raivaa risut raitilta;
teon toisille tekevi,
aidost' auvost' auttelevi. (TT)
Kelpo kuoma Koillismaalta
Taivalvaaran kankahilta
Rintehillä riemuitsevi
Juoksentelee mielin määrin. (ST)
Leikkihin lähti lupsakkaan,
sulavasanainen Savost'.
Totesi tiedon totuuden,
virkkoi viisauden varmasti.
Kaunistako Keiteleellä,
tarenneeko toppauksitta?
Liekö lumi laskeutunna,
aukeeko akkunat aitan? (TT)
Tekstit karkaa kesken kaiken, ymmärrä ei
maalaisnainen, mitä tehdä konehelle, joka tekee mitä tahtoo. Laiteteenpa
tekstit peräkanaa iloks siivouspäivän, pyykinpesun, ruoanlaiton. Kurkkaileepi
aurinkokin väliin pilvipoudan, sumun, sateen. Toppavaatteet kaappiin heivaan,
kohta caprit jalkaan veivaan. Setäs lämmittelee saunan, sitten pariin kiekon -
rauhaan. Aitta oottaa uutta kesää, nukkujia vailla pesää. Maa on paljas, pian
marras. Talviaika kohta alkaa, tekis mieli polkee jalkaa! (ST)
Kävin kävelyllä
läheisellä metsätiellä.
Tuoksui syksy
tuoksui luopuminen,
tuoksui kaadetut puut,
pihka,
teollisuus,
saha -
raha.
Naapurin maalla. (Moderni runous) (ST)
Tännepä tekniikka on lumen luonut,
suksille ominaisen elementin tuonut.
Valkea kiemura kesäkeleissä vain,
harha-askel vierustalle eikä pohjaa enää lain.
Seurana ukrainea, russiaa ja germaania;
alati saa sopivaa peesiä vaania.
Onneton se joka jokaisen perässä kiskoo,
ommeinaan talvella väsy ja maaliin tultua saa
sauvoja viskoo! (TT)
Maailmanmatkaajako
Sinusta on tullutkin
Hiihtäjäksi ja
Runoilijaksi
Ilman ristiriitoja. (Tanka) (ST)
Matkaajalla majapaikkana tuttu Vuokatti
Lenkit menty toivottavasti teholla 'useampi watti'
Yö vain ja kohti kotia
Pari viikkoa pidettykin rotia
Nyt soisikin että kylään saapuisi jo nukkumatti.
(Limerikki) (TT)
Nytpä kyllä pukkaa runoo
Mies nuori runoo punoo.
Suksen voitelu käy työstä,
Mummoll' loppuu reiät vyöstä!
Lunta sais jo tulla maahan
Silloin ladun maastoon saahan.
Sitten reeni kova alkaa,
Hiihto vaatii kättä, jalkaa. (ST)
Kiitos
Topias! Ehkä jatkamme taas tästä joskus – ehkä ei, mutta tallennan tämän
Sormulan mummon blogiin! Onnea sinun taipaleelleesi niin laduilla kuin
tekstinkin parissa!
